Inuiaqatigiit tamatta inuiattut ullorsiornitsinni pilluarta.
Ullumikkut ulloq immikkuullarissuuvoq tassami inuiattut ullorsiorlutalu Namminersornerulernitsinniit ukiut 40-ut aamma nalliuttorsiutigigatsigit aammalu Namminersulernitsinniit ukiut 10-it nalliuttorsiutigalutigit.
Massakkut inuuniarneq taamanikkornit qaffasinneroqaaq. Ilungersuuteqartarsimanerit kingunerisaannik nunarput siuariartorsimaqaaq, ukiut 40-rut qaangiupput taamanikkut inuiattut piumasaqartoqarmat nunatsinni pissutsinut pisussanullu annertunerusumik oqartussaaqataarusunnermik.
Ungasianiit aqunneqarneq pinnagu namminneq nunatsinni pisut qanoq ilusilersorneqarnissaat nammineq akisussaaffigalugit ingerlatserusunneq inuiaqatigiit kalaallit piumasarimmassuk.
Uagut aamma kommunitta Avannaata kommuniata pilersinneqarneranut taamatut inuiaqatigiinniit piumasaqarneq tunngaviuvoq. Kommuni nutaaq massakkut marlunnik ukioqarpoq. Oqartariaqarpunga kommuni aallartilluarsimasoq.
Taamatut aallartilluarnitsinnut peqqutaanerpaavoq innuttaasut kommunip ilusilersorneranut oqartussaaqataanikkullu annertuumik akuullutik ilusilersueqataasimanerat.
Inuiattut ullorsiortarnitsinni pisussanut ingerlatseriaaseq ullumikkut nutartigaq ingerlatissavarput.
Pingaartillugit meeqqat inuusuttullu peqataatinnissaat tassami ullorsiorneq nunatta pingaarnertut ulluat aamma meeqqat inuusuttullu pingaartorsioqataallutik peqataasalernissaat pingaaruteqartutut isigigatsigu.
Kommunitsinni ulapaarfioqisumi suut tamaasa ilanngullugit oqalugiarniaraluaruma ulloq naasussaagakku pingaarnersiuilluga suliniutit assigiinngitsut eqqartussavakka.
Ipad projekt, kivitseqatigiitta, piviusunngortinneqarpoq kommunitsinni. Meeqqat soqutigisatik atorlugit ilinniartinneqarsinnaalerput, tassa ipad atorlugu atuartitaanikkut kivitsinissaq siunertaralugu atuarnerminni atulerpaat, meeqqat atuartut tamarmik ipadnik tunineqarput massakkullu maani Ilulissani ingerlanneqalereeerpoq, ukiuni tulliuttuni illoqarfiit nunaqarfiillu tamakkeriartuaarneqarnissaat pilersaarutit malillugit ingerlanneqassaaq.
Kommunit tamakkerluta suleqatigiilluta suliaq ingerlapparput.
Ukiut 50-it, ikinngutigiinneq, Ilulissat aamma Fredericia-p illoqarfittut ikinngutigiittut ukiormanna nalliuttorsiorpaat. Ukiuni taakkunani meeqqat 3000 sinnillit meeqqat Ilulissaneersut DK-mut aallartarsimapput. Ilulissani innuttaasut minnerusumik annerusumillu tamarmik Fredericiamut arlaatigut taamaattumik attuumassuteqarput, sulilu ikinngutigiinnerput nukittorsartuassavarput. Ukiuni 50-ini ikinngutigiinnitta ataavarsimaneranut suleqataasimasorpassuit qutsavigaakka tamassilu pilluaqqullusi.
Inuiaat nukittuut meerartatik erligalugit paarilluarlugit aqqutissiuullugit perorsartarpaat.
Ikioqatigiinneq suleqatigiinneq maligassiunerlu atorlugu inuiattut nukittuutut, uatsinnut piumaffigisa sumiluunniit meeqqamik atornerluinermik malussarutta pasittaassaqaruttaluunniit iliuuseqarniarluta, neriorsueqatigiittalu taamatut iliortut illoqarfitsinni nunaqarfitsinnilu akuersaanngilluinnaratsigit.
Meeqqanik atornerluineq kulturiminngaanninngilaq, kulturerinngilarput, ileqquunngilaq. Meeqqanik atornerluineq meeqqap siunissaanik sequtserineruvoq inuiaqatigiinnullu ilinnut, uannut, tamatsinnut, sanngiillisaataalluni, pinerluttuliorneruvoq taamatullu pinerluttuliornertut tamatta isigissavarput.
Innuttaasut akuutinnerulernerat susoqartitsinerulernerlu tamatta iluaralugu maluginiarparput.
Immikkoortortaqarfik nutaaq pilersinneqarsimasoq Peqqinneq Sunngiffillu, oqaatigisariaqarparput siunertaa iluatsilluartoq, assullu tamanna iluarisimaarpara. Aliikkusersuisitsinerit, oqallittitsinerit aaqqissuussinerillu innuttaasunit peqataaffigineqarluartartut ingerlattarpaat tamatsinnut nuannaarutaallutillu qujamasunnaqisumik. Innuttaasut akuutinnerulernerannut aamma nunaqarfinni illoqarfinnilu aqutsisut sulilluarnerannit peqquteqarpoq, suliat siammasissumik ingerlanneqarput, sulisullu suliaminnut tunniusimalluartut sulilluarmata pisoqartitsinerit ingerlalluarput.
Inuit uatsinnut sanngiillisartarpugut uatsinnut nakkarsaalluta pileraagatta. Sanngeequtigaarput oqalliseriaaserput kamak atorlugu ingerlalertarmat, ukiunilu makkunani attaveqaatit pitsanngoriartorneranni facebook aqqutigalugu suli ajornannginnerulernikuuvoq allaat inoqatinik nakkarsaalluni oqallissaarinerit uparuartuinerillu ingerlanneqartarmata.
Inuiattut aatsaat taama pisariaqartigilerpoq uatsinnut ataqqeqatigiinnissarput susassareqatigiinnissarpullu uatsinnullu ataqqeqatigiilluta oqallissinnaanissarput.
Ajunngilaq isumaqatigiinngitta aamma ajunngilaq ajorisagut uparuartigit, taamaasiorneq inuiaqatigiinnut tamat oqartussaaqataanerannik tunngavilimmut peqqinnartuuvoq, kisianni oqaloqatigiitta kamak nakkarsaanerillu atornagit ataqqeqatigiittumilli aaqqiissuteqarnissaq siunertaralugu oqallinneq ingerlatsigu.
Inoqatitsinnut ajunngitsumik kiinnertarneq inuiattut ilisarnaatigisarput ulluinnarni tamatsinnut isumalerujussuuvoq, oqaaseqanngikkaluarluni qungujunneq naammattarpoq.
Eqqaamatigu, Inuunerput nammineq akisussaaffigatsigu, pisortat kisimik suut tamaasa aaqqissinnaanngilaat namminerlu iliuuseqanngikkutta allanngortoqarnavianngilaq.
Alloriassagaanni nukinnik atuiffioqqaartarpoq tamannaana ilikkartariaqaleripput.
Neriuuteqarluarnartumik isumalluarnartumillu kommunitta ingerlanera ingerlateqqissavarput.
Upperivarput siunissarput qaamasuusoq, isumalluarnartoqartoq, inuit sulisinnaasut tamarmik suliffissaqarput, suliffissaaleqisoqanngilaq, sanaartornerit annertuut minnerusullu ingerlanneqarput, aalisakkeriviit nutaat sanaartorneqarput sulilu allat aamma pilersaarusiorneqarlutik.
Meeqqeriviit atuartullu inissaat sananeqarlutik aallartereerput, Isfjordscenteri sananeqarluni aallartinneqareerpoq, hoteliliortut nutaamik aallartereerput allallu hotellit neriniartarfiillu pilersaarusiorneqarput ilai sanaartorlugit ingerlanneqalereerlutik.
Aalisartortagut tunisassiorfiillu ingerlalluarput. aalisartut qanimut suleqatigalugit aalisarnermut ileqqoreqqusassaq kommunimi assingiinngissutigut ataqqillugit piffikkaartumik suliarivarput, siunissami aalisarnerup annerusumik iluanaarutaasumik imminnullu ataqqeqatigiilluni ingerlauarnissaa anguniarlugu.
Mittarfik aallartinneqalerpoq sanaartorneqarluni taassumallu saniatigut mittarfiup avatatigut sanaartugassarpassuit aamma ingerlanneqalerlutik taamaattumik siunissarput pillugu neriulluarnissatsinnut tunngavissaqarluarpugut.
Inuit sammisassaqartinneqarnerulernissaat peqqinnartumillu inooriaaseqalernissaq anguniarlugu suliniutit aamma ingerlanneqalereerput sulilu annertusarneqarlutik.
Utoqqaat illuarmiut timersortartunik pisuttuaanneqartalernerat inuiaqatigiit ataatsimoornitsinnut akisussaaqatigiinnitsinnullu annertuumik iluaqutaavoq, tulluusimaarnarlunilu. Ikioqatigiinneq taamatut timitalerneqartoq qamuuna attortinnarpoq qujamasunnermillu annertuumik pilersitsilluni. Kommunitsinni siunertaraarput tamatta inissaqartinneqarluta misigisimanissarput.
Kommunimi innuttaasunik sullissinerput ullut tamaasa pitsanngorsarniarlugu suliuarpugut.
Siunnerfipput inuit saaffiginninnerminni sullinneqarsimasutut misigisimanissaat suli anguniarlugu allaffiit eqqaallisarnerisigut allanngortitsernerisigullu suliaraarput.
Sulinerup qiterissavaa kommunimi anguniagarput tassa sulisut malitassaat tassaassoq, Kommunimi sulisuuvugut innuttaasunik sullissisuuniaratta tamannalu toqqammavigalugu sulissinerput pitsanngorsarniarlugu ataatsimoorfigaarput.
Aporfitoqqat qangali eqqartortakkagut qaangerusullugit suleqatigiinniarluta siunnerfeqarnerput kommunitsinnut nukittorsaaneruvoq pingaaruteqarluinnartoq.
Unammilligassat arlaqarput, neriulluarpungali, tamattami siunnerfigaarput unammilligassat qulaajarniarlutigit iliuuseqarfiginiarlutigillu.
Inuit kommunitsinni 10750 missaaniippugut. Uagut kommuninit allanit allaanerussutigaarput uagut avatagiisitsinnik pinngortitamik atuisuugatta inuussutissarsiuteqarlutalu.
Innuttagut amerlanerpaat allat oqartarnerattuut ilinniagaqanngillat uagulli nalunngilarput innuttagut uagut avatagiisiminnik atuinermut inussutissarsiutaaneranullu ilinniarluarsimanerpaausut, tulluussanermikkut allat inuuffigisinnaanngisaanni nunatta karsianut annerpaamik aningaasalersuisuullutik.
Pinngortitap paarilluarneqarnissaanut uagut kommunitut salliusariaqarpugut inuussutigisattami pingaarnersaa avatagiiserput eriagisariaqaratsigu. Uaguusariaqarpoq avatagiisitsinnik aalisarfitsinnik piniarfitsinnillu nerisassanik allerfitsinnik salliulluta illersuisut.
Unammillernartuusussaavoq sulisussanik amingaateqarneq, taannaavorlu siuariartornissatsinnut unammillernarnerpaatut inissisimalereersoq.
Kommunitsinni ukiormanna immikkuullarilluinnartumik pisoqarpoq. Inuk imaannaanngitsoq Naalagaaffeqatigiit iluanni niivertut suli ingerlasut utoqqartaat 100 nik ukioqalermat nalliuttorsioratta nuannersumik pingaartorsiornartumillu kaffisortitsivugut nunarput tamaat peqataatillugu. Anton Geisler suli sulivoq, ila taanna inuk tupinnaqaaq, oqaaseq piumassuseq nukiuvoq Antuup uppernarsartuarpaa maligassiuillunilu.
Akisussaaffimmik tinguseqatigiikkutta aatsaat allannguisinnaavugut taamaattumik kommuni sinnerlugu tamatta suleqatigiilluta kivitseqatigiinnissamut tikilluaqqusilluga kommunalbestyrelsi sinnerlugu ullorsiorluarnissassinnik kissaappassi. Ulloq pisoqarfiulluartussaq atorluarlugu nuannisarluarisi.
Qujanaq.